Urheilu ammattina

Suomalaiset ovat urheilullista kansaa, ja monet harrastavat jotain urheilulajia jo pienestä pitäen. Joillekin urheilu tai enemmänkin liikkuminen muodostuu elämäntavaksi, josta haluaisi myös ammatin itselleen. Liikunnan parista löytyykin monenlaisia ammatteja, ja kysyntä ammattilaisia kohtaan on kasvussa. Hyvin menestyneet urheilijat voivat taasen haaveilla urasta ammattiurheilijana. Riittää että omaa terveelliset elämäntavat ja on aidosti kiinnostunut liikunnasta. Jatka lukemista, jos haaveesi on löytää ammatti urheilun parista.

Mistä urheilun osioista löytyy töitä?

Urheilu voidaan lajitella pääluokkiin, joita ovat muun muassa terveys- ja kuntourheilu, kilpa- ja huippu-urheilu sekä liikuntapalvelut. Jokaisessa luokassa on myös ikäluokkien omat osiot, kuten lapsi- ja veteraaniurheilu. Ammattiurheilu eroaa muista, vaikkakin kyseessä on huippu-urheilun muoto. Monet huippu-urheilijat ovat puoliammattilaisia tai amatöörejä, kun taas kuntourheilijoista kaikki ovat amatöörejä eli urheilevat harrastuksenaan. Liikuntapalveluita tuottavat esimerkiksi kaupungit, seurat ja liitot.

Liikunta-alan työpaikat Suomessa

Urheilun ja etenkin liikunnan parissa työskentelevien tarkkaa määrää on vaikea mitata. Suurin osa alan työpaikoista löytyy yksityiseltä sektorilta, kunnista ja järjestöistä. Urheilun parissa työskennellään paljon myös sivutoimisesti ja osa-aikaisesti tuntipalkalla. Vuonna 2017 tehdyn katsauksen mukaan Suomessa on noin 1 200 ammattiurheilijaa, jotka saavat elantonsa joko osittain tai kokonaan urheilusta. Lukumäärä on erittäin pieni verrattuna harrastusmielessä kilpailevien huippu- ja kilpaurheilijoiden määrään.

Yleensäkin vain huippu-urheilija, jolla on hyvät sponsorit ja yhteistyösopimukset, voi menestyä ja ansaita elantonsa pelkästään urheilemalla. Tästä syystä leijonanosalla on päätoiminen ammatti liikunnan ohella. Ammattivalmentajia on noin 5 000 kappaletta, joko osa-aikaisina tai täysitoimisina. Vuonna 2017 kunnat työllistivät liikunta-alalla noin 5 000 ihmistä. Heistä suurin osa koostuu liikuntapaikkojen hoitajista ja asiakaspalvelijoista sekä liikunnanopettajista. Myös liikuntapalvelujen suunnittelutehtävät työllistävät. Uusia työpaikkoja syntyy eläkkeille jääneiden tilalle.

Ammattina ammattiurheilija

Ammattiurheilijan määritelmä käsittää kilpailemisen työkseen omassa lajissaan. Ammatin tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman hyvä kansainvälinen menestys uransa aikana. Yksittäisten kilpailujen tavoite on taasen saada mahdollisimman hyvä sijoitus ja henkilökohtainen tulos. Ammattiurheilijalla on aina valmentaja sekä muita tukihenkilöitä, joiden kanssa hän harjoittelee saavuttaakseen tavoitteensa koko kauden ja yksittäisten kilpailujen aikana. Haasteena on antaa jatkuvasti hyviä näyttöjä ja tuloksia, jotta tulisi valituksi tärkeisiin kilpailuihin.

Ammattiurheilijan työnantajana toimivat urheiluseurat. Työpäivät koostuvat harjoituksista, kilpailuista ja erilaisiin tilaisuuksiin osallistumisesta. Urheilijalta edellytetään liikunnallista lahjakkuutta, hyvää terveyttä ja erinomaista kuntoa. Lisäksi oma laji täytyy hallita perin pohjin. Ammattiurheilijalla pitää olla lisäksi kurinalainen luonne, pitkäjänteisyyttä ja voimakastahtoisuutta sekä sopeutumiskykyä työssä esiintyviin, äkillisiin muutoksiin. Niin ikään kilpatilanteet vaativat lujia kilpailuhermoja sekä psyykeen ja fysiikan erinomaista yhteistyötä. Tilaisuuksia varten esiintymistaidolla on yhtä lailla suuri merkitys.

Ammattina urheiluvalmentaja

Joillekin huippu-urheilijoille valmennustyö on mielekkäämpää kuin itse ammattiurheilijan ura. Valmentajana nähdään yleensä eläkkeelle jääneitä ammattiurheilijoita, jotka jakavat omaa lajitietouttaan ja kokemuksiaan eteenpäin. Yhtä lailla valmentajaksi voi kouluttautua kuka vain. Valmentaja voi valmentaa yksittäistä urheilijaa tai joukkuetta, lajista riippuen. Valmentajan työkuva sisältää muun muassa valmennuksen suunnittelua, kilpailujen johtamista ja harjoittelun ohjaamista urheilijalle tai joukkueelle asetettujen tavoitteiden ja kykyjen mukaisesti.

Valmentajan työnantajana toimivat yleensä lajiliitot, urheiluseurat ja -järjestöt, mutta valmentaja voi toimia myös yksityisenä yrittäjänä. Valmentajalta edellytetään ensinnäkin valmennusosaamista ja tarkkaa lajitietoa. Hänellä pitää olla kykyä kehittää lajivalmennusta ja luoda tarpeen mukaan hyvän joukkuehengen. Ammatti vaatii niin ikään jatkuvaa valmennustiedon opiskelua ja lajitiedon päivittämistä. Hyväksi valmentajaksi tullaan vasta vuosien kokemuksen jälkeen, jolloin aikaisempi kokemus, ja virheiden sekä saavutusten analysointi ovat muokanneet taitoja.

Ammattina liikunnanohjaaja

Liikunnanohjaajat toimivat liikuntapalveluiden parissa. Työn kuvaan kuuluu liikuntapalveluiden suunnitteleminen sekä järjestöjen, kuntien ja liikuntapalveluja tarjoavien yritysten palvelujen ohjaaminen. Tavoitteena on edistää eri ikäisten ihmisten liikuntakäyttäytymistä – ja samalla kohderyhmän terveyttä. Ammattia varten täytyy olla tietämystä ohjattavasta lajista, vuorovaikutustaitoja ja innostavaa asennetta. Lisäksi suunnittelutyöt vaativat verkostoitumistaitoja ja organisaatio-osaamista. Liikunnanohjaajia voidaan nähdä töissä muun muassa kylpylöissä, kunnissa, urheiluseuroissa, liikuntajärjestöissä ja matkailuyrityksissä.

Liikunnanohjaajat järjestävät pääsääntöisesti ohjattua ryhmäliikuntaa. Se voi tapahtua työpaikka- tai koululiikunnassa, erikoisryhmien kanssa sekä tietenkin vapaa-ajan liikunnan parissa. Ohjatut lajit voivat vaihdella esimerkiksi laskettelusta aerobiciin ja erilaiseen vesiliikuntaan. Ohjaajan tavoite on ohjata tunnin aikana harrastelijoita oikeaoppiseen tekniikkasuoritukseen, jonka lisäksi he voivat laatia henkilökohtaisia kunto-ohjelmia. Työ on hyvin sosiaalista, mutta ohjaajat voivat työskennellä myös taustatöissä urheilulajinsa suunnittelu- ja kehityspuolella.

Ammattina urheiluhieroja

Ammattimaisen urheilun ja liikunnan yksi tärkeimmistä tukihenkilöistä ovat hierojat. Hierojalta vaaditaan ammattitutkintoa, jonka jälkeen hänen pitää hakea hieroja-ammattinimikkeen käyttöoikeutta sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto Valvirasta. Hieroja toimii yleensä yksityisyrittäjänä omissa työtiloissaan tai tarjoamalla kotikäyntejä. Hierojia löytyy niin ikään kylpylöistä, hoitolaitoksista ja liikuntakeskuksista. Urheiluseurat ovat myös merkittävä hierojien työllistäjä. Ammatissa työskennellään niin terveiden kuin sairaidenkin kanssa, mutta kyseessä ovat aikuiset.

Lapsi- ja nuorisourheilijoita kohdataan pelkästään valmennusryhmissä, jolloin hieronta on osa lihashuoltoa. Työ on hyvin itsenäistä, ja se vaatii tekijältä eettisesti kestävän hoitotyön ja yrittäjyyden omaksumista. Hierojan täytyy hallita vastuullinen vuorovaikutus ja kommunikaatiotaidot. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla koettu asiakaslähtöinen palvelu ja tutkimustiedon kartuttaminen antavat mahdollisuuden hierontatyön kehittämiseen. Myöhemmin voidaan myös erikoistua manuaalisiin erikoismenetelmiin. Koulutettu hieroja voi toimia myös alansa erikoistuntijana esimerkiksi liikunta-alan työryhmissä.